Pieni tilannekatsaus:
Tutkintotilaisuuksia ei vaan omassa yksikössä ollut tähän aikaan. Tehtävän tekeminen siirtyi tämän kuun loppuun.
Järjestämissuunnitelmaa varten aikaa ei ole ollut tarpeeksi, mutta tehtävä on aloitettu. Kalenterista on varattu päivät 19.-21.4. näyttötutkintomestarijuttuja varten.
Itsearviointi pitää olla omassa portfoliossa. Ei lomaketta eikä ohjetta, vaan peilataan omaa osaamista koulutuksen perusteisiin.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Oppimisen arvioinnista
Oppimisen arviointi 1
Oppimisen arviointi on oppimisen tukemista ja ohjaamista sekä oppimisen etenemisen seuraamista. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää opetella, jotta päästään tutkinnon perusteissa määrättyihin tavoitteisiin.
Opiskelijan on saatava koko opiskelunsa ajan suullista tai kirjallistapalautetta oppimisestaan sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjaksoilla.
Opiskelijalla oltava palautteen perusteella mahdollisuus muuttaa toimintaansa.
Oppimisen arviointi 2
Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (opintokokonaisuuksista), jotka ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa Tutkinnon osa (35 ov) voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on oppimisen arviointia.Osaaminen arvioidaan kokonaisuudesta
Oppimisen arvioinnissa ei välttämättä tarvita arvosanoja, oppimisen arviointi ei suoranaisesti vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.
( huom! elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu -oppimaan oppimisen arviointi)
Opiskelijoilla on oikeus ensin oppia ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan.
Oppimisen arviointi on oppimisen tukemista ja ohjaamista sekä oppimisen etenemisen seuraamista. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää opetella, jotta päästään tutkinnon perusteissa määrättyihin tavoitteisiin.
Opiskelijan on saatava koko opiskelunsa ajan suullista tai kirjallistapalautetta oppimisestaan sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjaksoilla.
Opiskelijalla oltava palautteen perusteella mahdollisuus muuttaa toimintaansa.
Oppimisen arviointi 2
Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (opintokokonaisuuksista), jotka ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa Tutkinnon osa (35 ov) voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on oppimisen arviointia.Osaaminen arvioidaan kokonaisuudesta
Oppimisen arvioinnissa ei välttämättä tarvita arvosanoja, oppimisen arviointi ei suoranaisesti vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.
( huom! elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu -oppimaan oppimisen arviointi)
Opiskelijoilla on oikeus ensin oppia ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan.
Korvaavuudesta
Hetkinen hetkinen. Löysin sanan korvata näistä papereista! Nyt on oikeasti määritelty suoria korvaavuuksia lukion ja näyttötutkinnon välille:
Osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi määritelty, mitkä lukion kurssit korvaavatvastaavan ammattitaitoa täydentävää tutkinnon osaa.
Esim Äidinkieli, suomi: Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2),Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)korvaavat Äidinkieli, suomi-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
Osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi määritelty, mitkä lukion kurssit korvaavatvastaavan ammattitaitoa täydentävää tutkinnon osaa.
Esim Äidinkieli, suomi: Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2),Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)korvaavat Äidinkieli, suomi-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
Sanahirviöitä
Vatsa kippurassa taas naureskelin, kun ylemmällä tasolla mietittiin terminologiaa. Niin asian voi sanoa vaikeasti tai helposti. Onkohan opiskelijoillakin näiden sanojen kanssa samanlaisia ongelmia kuin sanojen määrittelijöillä?
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat = yhteiset opinnot
Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat = Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat
Tutkinnon osien esittämisjärjestys
1.Ammatilliset tutkinnon osat
2.Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat = yhteiset opinnot
Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat = Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat
Tutkinnon osien esittämisjärjestys
1.Ammatilliset tutkinnon osat
2.Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
tiistai 16. helmikuuta 2010
Tutkintojärjestelmän viitekehys
Lueskelin juttuja näyttötutkintojen kehityssuunnista. Näyttää siltä, että järjestelmää ollaan yhtenäistämässä Euroopan laajuisesti. Nyt pitää vain sopia yhteisistä käsitteistä. Ilmeisesti "tutkinnon osa" on jonkinlainen "study unit", jota tulevaisuudessa voi verrata muihin vastaaviin eurooppalaisiin tutkintoihin.
Huomiota kiinnitti myös (suomalaisen tutkintojärjestelmän viitekehys) osaamistasoiksi ehdotettu luokittelu:
Taso 2: perusopetuksen oppimäärä
Taso 4: lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot
Taso 5: erikoisammattitutkinnot
Taso 6: alemmat korkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 7: ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 8: tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
Itsestä tuntuu ainakin siltä, että metsään mennään, jos tiedon tasoa ruvetaan pistämään järjestykseen opinahjon mukaan.
Huomiota kiinnitti myös (suomalaisen tutkintojärjestelmän viitekehys) osaamistasoiksi ehdotettu luokittelu:
Taso 2: perusopetuksen oppimäärä
Taso 4: lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot
Taso 5: erikoisammattitutkinnot
Taso 6: alemmat korkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 7: ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 8: tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
Itsestä tuntuu ainakin siltä, että metsään mennään, jos tiedon tasoa ruvetaan pistämään järjestykseen opinahjon mukaan.
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
Pähkäiltyä
Näyttötutkintojärjestelmä tuntuu tarkemman perehtymisenkin jälkeen hyvältä järjestelmältä, joka on suunniteltu juuri aikuisen opiskelijan elämää ajatellen. Kokemuksen karttuessa peruskoulumainen uuden tiedon pänttääminen ei ole enää itsetarkoitus, vaan olennaista on sen tiedon hyödyntäminen osana aiempia kokemuksia. Peruskouluikäisille oletus kaikille samanlaisena opetettavista oppiaineista on vielä perusteltavissa, mutta aikuisilla päällekkäisyydet ovat jo niin todennäköisiä, että näyttötutkintojärjestelmä puolustaa järkähtämättä paikkaansa. Kun järjestelmän taustalla on vielä ajatus opiskelijasta, joka ohjaa itseään kohti tarvitsemaansa osaamista, ollaan pedagogisesti huomattavasti pänttäämiskulttuuria pidemmällä.
Järjestelmän perusperiaatteet ovat siis kunnossa. Mahdolliset ongelmat ovat opetuksellisten asioiden sijaan systeemin raskaudessa. Näyttötutkinnoilla on pystyttävä yksikäsitteisesti mittaamaan tutkinnossa tarvittava osaaminen, kuulosteltava työpaikkojen tarpeita ja hankkia koolle osaamisen tunnistamista varten tarvittava edustus työntekijöistä, työnantajista ja koulutuspaikalta. Tämä vaatii koulutuksen kaikilta osapuolilta. Myös opiskelija on "koulutettava" oman oppimisensa ohjaajaksi henkilökohtaistamisen merkeissä.
Keskusteluissani muiden kollegojen kanssa ongelmalliseksi asiaksi on sanottu tutkintotoimikuntien suuri määrä ja siitä johtuvat moninaiset toimintatavat. Käsittääkseni juuri tutkintotoimikunnat ovat se elin, jotka tunnustavat osaamisen. Käytännössä suurimman "tunnistamistyön" tekee kolmikanta tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotoimikunnan vastuu on "laajempikatseinen" - eli paneutuu opiskelijan osaamisen tarkastelun sijaan näyttötutkintoprosessin pykälien noudattamisen tutkinnon suorittamisen aikana.
Pienin osaamisen tunnistamisyksikkö on tutkinnon osa. Tätä pidettiin usean kollegan taholta hankalana asiana. Miksei yksikkö voisi olla pienempi?
Järjestelmän perusperiaatteet ovat siis kunnossa. Mahdolliset ongelmat ovat opetuksellisten asioiden sijaan systeemin raskaudessa. Näyttötutkinnoilla on pystyttävä yksikäsitteisesti mittaamaan tutkinnossa tarvittava osaaminen, kuulosteltava työpaikkojen tarpeita ja hankkia koolle osaamisen tunnistamista varten tarvittava edustus työntekijöistä, työnantajista ja koulutuspaikalta. Tämä vaatii koulutuksen kaikilta osapuolilta. Myös opiskelija on "koulutettava" oman oppimisensa ohjaajaksi henkilökohtaistamisen merkeissä.
Keskusteluissani muiden kollegojen kanssa ongelmalliseksi asiaksi on sanottu tutkintotoimikuntien suuri määrä ja siitä johtuvat moninaiset toimintatavat. Käsittääkseni juuri tutkintotoimikunnat ovat se elin, jotka tunnustavat osaamisen. Käytännössä suurimman "tunnistamistyön" tekee kolmikanta tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotoimikunnan vastuu on "laajempikatseinen" - eli paneutuu opiskelijan osaamisen tarkastelun sijaan näyttötutkintoprosessin pykälien noudattamisen tutkinnon suorittamisen aikana.
Pienin osaamisen tunnistamisyksikkö on tutkinnon osa. Tätä pidettiin usean kollegan taholta hankalana asiana. Miksei yksikkö voisi olla pienempi?
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Järjestämissopimus
Järjestämissopimus OPH:n sivuilta
3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Näyttötutkinnot järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla. Näyttötutkintojen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa näyttötutkintojärjestelyt yhteistyössä työelämässä toimivien alan asiantuntijoiden kanssa henkilökohtaistamisen huomioon ottaen.
Näyttötutkintojen käytännön järjestämisestä on sopimuksen liitteenä näyttötutkintojen järjestäjän laatima näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma jokaisesta tämän sopimuksen kohteena olevasta näyttötutkinnosta. Jos tutkinnon perusteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi järjestämissuunnitelmaan on tarpeellista tehdä muutoksia, näyttötutkintojen järjestäjä toimittaa muutosehdotukset hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle __________kuluessa.
Näyttötutkintojen järjestäjä sitoutuu järjestämään tutkinnot tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti sekä kehittämään toimintaansa näyttö-tutkintojen järjestäjänä.
3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n mukaan järjestämissopimuksessa tulee sopia mm. tutkintotilaisuuksien järjestelyistä, joilla tässä sopimuksessa tarkoitetaan näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa. Tässä sovitaan myös, minkä ajan kuluessa muutosehdotukset järjestämissuunnitelmaan pitää toimittaa tutkintotoimikunnalle hyväksyttäviksi ja liitettäviksi tähän sopimukseen.
3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Näyttötutkinnot järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla. Näyttötutkintojen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa näyttötutkintojärjestelyt yhteistyössä työelämässä toimivien alan asiantuntijoiden kanssa henkilökohtaistamisen huomioon ottaen.
Näyttötutkintojen käytännön järjestämisestä on sopimuksen liitteenä näyttötutkintojen järjestäjän laatima näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma jokaisesta tämän sopimuksen kohteena olevasta näyttötutkinnosta. Jos tutkinnon perusteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi järjestämissuunnitelmaan on tarpeellista tehdä muutoksia, näyttötutkintojen järjestäjä toimittaa muutosehdotukset hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle __________kuluessa.
Näyttötutkintojen järjestäjä sitoutuu järjestämään tutkinnot tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti sekä kehittämään toimintaansa näyttö-tutkintojen järjestäjänä.
3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n mukaan järjestämissopimuksessa tulee sopia mm. tutkintotilaisuuksien järjestelyistä, joilla tässä sopimuksessa tarkoitetaan näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa. Tässä sovitaan myös, minkä ajan kuluessa muutosehdotukset järjestämissuunnitelmaan pitää toimittaa tutkintotoimikunnalle hyväksyttäviksi ja liitettäviksi tähän sopimukseen.
Järjestämissuunnitelma
Esimiehen kanssa juteltu NTM-koulutuksesta ja kannustusta saatu järjestelmään kunnolla tutustumiseen.
Järjestämissuunnitelman toteuttaminen etenee, mutta yksityiskohdat vielä hiottava. Asiasta keskusteltaessa tuli nopeasti huomattua, että oma tietämys ei dokumentin tekoon todellakaan yksin riitä.
- Tehtävään tarvitaan henkilö, jolla on kyky arvioida vuosittaisia opiskelijamääriä, tuntee yritysyhteistyön sekä tietää kurssien hinnoittelun.
- Lisäksi suunnitelmaa toteutettaessa on huomioitava koulutuskeskuksen yhtenäinen ulkoasu sekä muutenkin kaikkien tarjottavien järjestämissuunnitelmien yhtenäisyys koulutuskeskuksessa.
Ongelmallista on myös se, että uusi järjestämissuunnitelma astuu voimaan vasta vuoden vaihteessa - se ei tule todennäköisesti lopulliseen muotoonsa NTM-koulutuksen määrämien aikarajojen puitteissa.
Mutta dokumentin tekeminen aloitetaan tutustumalla aiempaan järjestämissuunnitelmaan sekä opetusminiseteriön tuoreimpaan järjestämissuunnitelman pohjaan. Lisäksi Salpauksesta löytyy dokumentti, jossa kuvataan henkilökohtaistettu kolmivaiheinen näyttötutkintoprosessi.
Järjestämissuunnitelman toteuttaminen etenee, mutta yksityiskohdat vielä hiottava. Asiasta keskusteltaessa tuli nopeasti huomattua, että oma tietämys ei dokumentin tekoon todellakaan yksin riitä.
- Tehtävään tarvitaan henkilö, jolla on kyky arvioida vuosittaisia opiskelijamääriä, tuntee yritysyhteistyön sekä tietää kurssien hinnoittelun.
- Lisäksi suunnitelmaa toteutettaessa on huomioitava koulutuskeskuksen yhtenäinen ulkoasu sekä muutenkin kaikkien tarjottavien järjestämissuunnitelmien yhtenäisyys koulutuskeskuksessa.
Ongelmallista on myös se, että uusi järjestämissuunnitelma astuu voimaan vasta vuoden vaihteessa - se ei tule todennäköisesti lopulliseen muotoonsa NTM-koulutuksen määrämien aikarajojen puitteissa.
Mutta dokumentin tekeminen aloitetaan tutustumalla aiempaan järjestämissuunnitelmaan sekä opetusminiseteriön tuoreimpaan järjestämissuunnitelman pohjaan. Lisäksi Salpauksesta löytyy dokumentti, jossa kuvataan henkilökohtaistettu kolmivaiheinen näyttötutkintoprosessi.
torstai 14. tammikuuta 2010
Hyväksiluku vs. osaamisen tunnistaminen. Hyväksiluku ei tutkinnon suorittamisesta vaan korkeintaan opetuksesta. Osaaminen pitää silti tunnistaa tutkintotilaisuudessa.
Kolmikannan pitäisi olla koolla kaikissa tutkinnon osissa ja arviointi tehdä välittömästi osasuorituksen jälkeen. (Kaikki arviointiaineisto pitää säilyttää - esim. ruuat ei säily loppulausuntoon asti. )
Henkilökohtaistaminen
Ei pitäisi puhua opintojen suorittamisesta, vaan ammatillisesta kasvusta tai prosessista.
Painota itsearviointitaitoja, sitä että opiskelija pystyy saavuttamaan tavoitteensa ja tietää missä vaiheessa tavoitetta ollaan.
Alussa ainoat osaamisen vertailukohdat ovat nykyiset työtehtävät. Tutkinnon tavoitteisiin ei ole vertailukohtaa. Perustuu itsearviointiin. Tutkinnon suorittajalla osaamista, jota hän ei tiedä omaavansa.
Yrityksessä voidaan tehdä asioita, joita ei tutkinnon perusteissa vaadita. Tutkinnon perusteissa voidaan vaatia asioita, joita ei yrityksessä tehdä - tämän alueen kuvaamiseen opiskelijalle kannattaa panostaa.
Osaamisen tunnustaa tutkintolautakunta - ei arvioija.
Painota itsearviointitaitoja, sitä että opiskelija pystyy saavuttamaan tavoitteensa ja tietää missä vaiheessa tavoitetta ollaan.
Alussa ainoat osaamisen vertailukohdat ovat nykyiset työtehtävät. Tutkinnon tavoitteisiin ei ole vertailukohtaa. Perustuu itsearviointiin. Tutkinnon suorittajalla osaamista, jota hän ei tiedä omaavansa.
Yrityksessä voidaan tehdä asioita, joita ei tutkinnon perusteissa vaadita. Tutkinnon perusteissa voidaan vaatia asioita, joita ei yrityksessä tehdä - tämän alueen kuvaamiseen opiskelijalle kannattaa panostaa.
Osaamisen tunnustaa tutkintolautakunta - ei arvioija.
Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta
Pointteja suoraan luennolta.
Periaatteessa Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat:
1. Hakeutumisvaihe
2. Tutkinnon suorittaminen
3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Osaamisen tunnistaminen ei alussa ole itsetarkoitus, vaan hahmottaa opiskelijan tavoite.
Usein kyseessä on kuitenkin valmis putki, jossa opiskelija laitetaan putken suulle. Henkilökohtaistaminen olisi hyödyllisintä ennen kuin mitään koulutusta on edes valittu. Henkilökohtaistaminen pitäisi nähdä opiskelijan tavoitteina. Ei koulutussuunnitelman kautta niinä kurssin osina, joita on perinteisesti tarjottu vuodesta toiseen. (..jopa yli oppilaitosrajojen). Olisiko yritykset mukana tarjoamassa tavoitteitteiden mukaisia tehtäviä?
Myös opiskelijan pitää oppia näkemään maailma eri tavoin – eli ohjautua omaan alaan ja ohjata itseään haluamaansa suuntaa.
Periaatteessa Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat:
1. Hakeutumisvaihe
2. Tutkinnon suorittaminen
3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Osaamisen tunnistaminen ei alussa ole itsetarkoitus, vaan hahmottaa opiskelijan tavoite.
Usein kyseessä on kuitenkin valmis putki, jossa opiskelija laitetaan putken suulle. Henkilökohtaistaminen olisi hyödyllisintä ennen kuin mitään koulutusta on edes valittu. Henkilökohtaistaminen pitäisi nähdä opiskelijan tavoitteina. Ei koulutussuunnitelman kautta niinä kurssin osina, joita on perinteisesti tarjottu vuodesta toiseen. (..jopa yli oppilaitosrajojen). Olisiko yritykset mukana tarjoamassa tavoitteitteiden mukaisia tehtäviä?
Myös opiskelijan pitää oppia näkemään maailma eri tavoin – eli ohjautua omaan alaan ja ohjata itseään haluamaansa suuntaa.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Henkilökohtaistaminen
Asiaa voi katsella myös laajemmin, kuin pelkkänä lomakkeen täyttämisenä. Jokaisella ihmisellä on oma taustansa. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan sitä, että huonoimmistakin lähtökohdista oleva henkilö otetaan huomioon ja hänen tarpeitaan tuetaan. Opiskelijoilla voi olla huono kotitausta, ei uskoa itseensä ja koulunegatiivisuutta. Sysäyksen antajia oman osaamisen kehittämiseen voivat olla työvoimatoimisto, psykologi/psykiatri tai opinto-ohjaaja.
Luennon aiheena painottaa positiivisuutta ja kannustavuutta. Opiskelija on aina ihminen. Positiivisella ja kannustavalla asenteella saa pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia, kuin "realistisella" tai syyttävällä asenteella.
Luennon aiheena painottaa positiivisuutta ja kannustavuutta. Opiskelija on aina ihminen. Positiivisella ja kannustavalla asenteella saa pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia, kuin "realistisella" tai syyttävällä asenteella.
tiistai 12. tammikuuta 2010
13.1.2010 NTM-koulutuspäivä
Näyttötutkintomestarikoulutuksen toimintaidea alkaa olla selvä. Tämä koulutus noudattaa samaa rakennetta kuin näyttötutkinnot yleensä.
Käytännössä se tarkoittaa näyttötutkinnon perusteissa esitettyjen tutkintovaatimusten ("vaatimuslista") osoittamista kohta kohdalta. Osoittamisen voi ilmeisesti tehdä hyvin monella tavalla. Itselläni ei ole näyttötutkintoja hoidettavana, joten se "luonnollisin tapa" asioiden oikeasti tekeminen jäänee haaveeksi. Ongelmaksi siis jää se, että mikä on riittävä osoitus? Käykö niin, että teen jokaisesta kontaktipäivänosiosta raportin?
Pääraportit ovat tutkintotilaisuuksien "benchmarkkaus" ja kehittämistehtävän raportti. Nyt pitää miettiä pienitöisintä vaihtoehtoa oman osaamisen osoittamiseen.
Käytännössä se tarkoittaa näyttötutkinnon perusteissa esitettyjen tutkintovaatimusten ("vaatimuslista") osoittamista kohta kohdalta. Osoittamisen voi ilmeisesti tehdä hyvin monella tavalla. Itselläni ei ole näyttötutkintoja hoidettavana, joten se "luonnollisin tapa" asioiden oikeasti tekeminen jäänee haaveeksi. Ongelmaksi siis jää se, että mikä on riittävä osoitus? Käykö niin, että teen jokaisesta kontaktipäivänosiosta raportin?
Pääraportit ovat tutkintotilaisuuksien "benchmarkkaus" ja kehittämistehtävän raportti. Nyt pitää miettiä pienitöisintä vaihtoehtoa oman osaamisen osoittamiseen.
Tilaa:
Kommentit (Atom)