torstai 14. tammikuuta 2010




Hyväksiluku vs. osaamisen tunnistaminen. Hyväksiluku ei tutkinnon suorittamisesta vaan korkeintaan opetuksesta. Osaaminen pitää silti tunnistaa tutkintotilaisuudessa.

Kolmikannan pitäisi olla koolla kaikissa tutkinnon osissa ja arviointi tehdä välittömästi osasuorituksen jälkeen. (Kaikki arviointiaineisto pitää säilyttää - esim. ruuat ei säily loppulausuntoon asti. )

Henkilökohtaistaminen

Ei pitäisi puhua opintojen suorittamisesta, vaan ammatillisesta kasvusta tai prosessista.

Painota itsearviointitaitoja, sitä että opiskelija pystyy saavuttamaan tavoitteensa ja tietää missä vaiheessa tavoitetta ollaan.

Alussa ainoat osaamisen vertailukohdat ovat nykyiset työtehtävät. Tutkinnon tavoitteisiin ei ole vertailukohtaa. Perustuu itsearviointiin. Tutkinnon suorittajalla osaamista, jota hän ei tiedä omaavansa.

Yrityksessä voidaan tehdä asioita, joita ei tutkinnon perusteissa vaadita. Tutkinnon perusteissa voidaan vaatia asioita, joita ei yrityksessä tehdä - tämän alueen kuvaamiseen opiskelijalle kannattaa panostaa.

Osaamisen tunnustaa tutkintolautakunta - ei arvioija.

Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta

Pointteja suoraan luennolta.

Periaatteessa Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat:

1. Hakeutumisvaihe
2. Tutkinnon suorittaminen
3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen

Osaamisen tunnistaminen ei alussa ole itsetarkoitus, vaan hahmottaa opiskelijan tavoite.

Usein kyseessä on kuitenkin valmis putki, jossa opiskelija laitetaan putken suulle. Henkilökohtaistaminen olisi hyödyllisintä ennen kuin mitään koulutusta on edes valittu. Henkilökohtaistaminen pitäisi nähdä opiskelijan tavoitteina. Ei koulutussuunnitelman kautta niinä kurssin osina, joita on perinteisesti tarjottu vuodesta toiseen. (..jopa yli oppilaitosrajojen). Olisiko yritykset mukana tarjoamassa tavoitteitteiden mukaisia tehtäviä?

Myös opiskelijan pitää oppia näkemään maailma eri tavoin – eli ohjautua omaan alaan ja ohjata itseään haluamaansa suuntaa.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Henkilökohtaistaminen

Asiaa voi katsella myös laajemmin, kuin pelkkänä lomakkeen täyttämisenä. Jokaisella ihmisellä on oma taustansa. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan sitä, että huonoimmistakin lähtökohdista oleva henkilö otetaan huomioon ja hänen tarpeitaan tuetaan. Opiskelijoilla voi olla huono kotitausta, ei uskoa itseensä ja koulunegatiivisuutta. Sysäyksen antajia oman osaamisen kehittämiseen voivat olla työvoimatoimisto, psykologi/psykiatri tai opinto-ohjaaja.

Luennon aiheena painottaa positiivisuutta ja kannustavuutta. Opiskelija on aina ihminen. Positiivisella ja kannustavalla asenteella saa pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia, kuin "realistisella" tai syyttävällä asenteella.

tiistai 12. tammikuuta 2010

13.1.2010 NTM-koulutuspäivä

Näyttötutkintomestarikoulutuksen toimintaidea alkaa olla selvä. Tämä koulutus noudattaa samaa rakennetta kuin näyttötutkinnot yleensä.

Käytännössä se tarkoittaa näyttötutkinnon perusteissa esitettyjen tutkintovaatimusten ("vaatimuslista") osoittamista kohta kohdalta. Osoittamisen voi ilmeisesti tehdä hyvin monella tavalla. Itselläni ei ole näyttötutkintoja hoidettavana, joten se "luonnollisin tapa" asioiden oikeasti tekeminen jäänee haaveeksi. Ongelmaksi siis jää se, että mikä on riittävä osoitus? Käykö niin, että teen jokaisesta kontaktipäivänosiosta raportin?

Pääraportit ovat tutkintotilaisuuksien "benchmarkkaus" ja kehittämistehtävän raportti. Nyt pitää miettiä pienitöisintä vaihtoehtoa oman osaamisen osoittamiseen.