Näyttötutkintomestarikoulutus

Pieni tilannekatsaus:

Tutkintotilaisuuksia ei vaan omassa yksikössä ollut tähän aikaan. Tehtävän tekeminen siirtyi tämän kuun loppuun.

Järjestämissuunnitelmaa varten aikaa ei ole ollut tarpeeksi, mutta tehtävä on aloitettu. Kalenterista on varattu päivät 19.-21.4. näyttötutkintomestarijuttuja varten.

Itsearviointi pitää olla omassa portfoliossa. Ei lomaketta eikä ohjetta, vaan peilataan omaa osaamista koulutuksen perusteisiin.

Oppimisen arvioinnista

Oppimisen arviointi 1
Oppimisen arviointi on oppimisen tukemista ja ohjaamista sekä oppimisen etenemisen seuraamista. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää opetella, jotta päästään tutkinnon perusteissa määrättyihin tavoitteisiin.

Opiskelijan on saatava koko opiskelunsa ajan suullista tai kirjallistapalautetta oppimisestaan sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjaksoilla.

Opiskelijalla oltava palautteen perusteella mahdollisuus muuttaa toimintaansa.

Oppimisen arviointi 2

Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (opintokokonaisuuksista), jotka ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa Tutkinnon osa (35 ov) voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on oppimisen arviointia.Osaaminen arvioidaan kokonaisuudesta

Oppimisen arvioinnissa ei välttämättä tarvita arvosanoja, oppimisen arviointi ei suoranaisesti vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.
( huom! elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu -oppimaan oppimisen arviointi)
Opiskelijoilla on oikeus ensin oppia ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan.

Korvaavuudesta

Hetkinen hetkinen. Löysin sanan korvata näistä papereista! Nyt on oikeasti määritelty suoria korvaavuuksia lukion ja näyttötutkinnon välille:

Osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi määritelty, mitkä lukion kurssit korvaavatvastaavan ammattitaitoa täydentävää tutkinnon osaa.

Esim Äidinkieli, suomi: Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2),Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)korvaavat Äidinkieli, suomi-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).

Sanahirviöitä

Vatsa kippurassa taas naureskelin, kun ylemmällä tasolla mietittiin terminologiaa. Niin asian voi sanoa vaikeasti tai helposti. Onkohan opiskelijoillakin näiden sanojen kanssa samanlaisia ongelmia kuin sanojen määrittelijöillä?

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat = yhteiset opinnot

Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat = Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat


Tutkinnon osien esittämisjärjestys
1.Ammatilliset tutkinnon osat
2.Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Tutkintojärjestelmän viitekehys

Lueskelin juttuja näyttötutkintojen kehityssuunnista. Näyttää siltä, että järjestelmää ollaan yhtenäistämässä Euroopan laajuisesti. Nyt pitää vain sopia yhteisistä käsitteistä. Ilmeisesti "tutkinnon osa" on jonkinlainen "study unit", jota tulevaisuudessa voi verrata muihin vastaaviin eurooppalaisiin tutkintoihin.

Huomiota kiinnitti myös (suomalaisen tutkintojärjestelmän viitekehys) osaamistasoiksi ehdotettu luokittelu:

Taso 2: perusopetuksen oppimäärä
Taso 4: lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot
Taso 5: erikoisammattitutkinnot
Taso 6: alemmat korkeakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 7: ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Taso 8: tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot

Itsestä tuntuu ainakin siltä, että metsään mennään, jos tiedon tasoa ruvetaan pistämään järjestykseen opinahjon mukaan.

Pähkäiltyä

Näyttötutkintojärjestelmä tuntuu tarkemman perehtymisenkin jälkeen hyvältä järjestelmältä, joka on suunniteltu juuri aikuisen opiskelijan elämää ajatellen. Kokemuksen karttuessa peruskoulumainen uuden tiedon pänttääminen ei ole enää itsetarkoitus, vaan olennaista on sen tiedon hyödyntäminen osana aiempia kokemuksia. Peruskouluikäisille oletus kaikille samanlaisena opetettavista oppiaineista on vielä perusteltavissa, mutta aikuisilla päällekkäisyydet ovat jo niin todennäköisiä, että näyttötutkintojärjestelmä puolustaa järkähtämättä paikkaansa. Kun järjestelmän taustalla on vielä ajatus opiskelijasta, joka ohjaa itseään kohti tarvitsemaansa osaamista, ollaan pedagogisesti huomattavasti pänttäämiskulttuuria pidemmällä.

Järjestelmän perusperiaatteet ovat siis kunnossa. Mahdolliset ongelmat ovat opetuksellisten asioiden sijaan systeemin raskaudessa. Näyttötutkinnoilla on pystyttävä yksikäsitteisesti mittaamaan tutkinnossa tarvittava osaaminen, kuulosteltava työpaikkojen tarpeita ja hankkia koolle osaamisen tunnistamista varten tarvittava edustus työntekijöistä, työnantajista ja koulutuspaikalta. Tämä vaatii koulutuksen kaikilta osapuolilta. Myös opiskelija on "koulutettava" oman oppimisensa ohjaajaksi henkilökohtaistamisen merkeissä.

Keskusteluissani muiden kollegojen kanssa ongelmalliseksi asiaksi on sanottu tutkintotoimikuntien suuri määrä ja siitä johtuvat moninaiset toimintatavat. Käsittääkseni juuri tutkintotoimikunnat ovat se elin, jotka tunnustavat osaamisen. Käytännössä suurimman "tunnistamistyön" tekee kolmikanta tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotoimikunnan vastuu on "laajempikatseinen" - eli paneutuu opiskelijan osaamisen tarkastelun sijaan näyttötutkintoprosessin pykälien noudattamisen tutkinnon suorittamisen aikana.

Pienin osaamisen tunnistamisyksikkö on tutkinnon osa. Tätä pidettiin usean kollegan taholta hankalana asiana. Miksei yksikkö voisi olla pienempi?

Järjestämissopimus

Järjestämissopimus OPH:n sivuilta

3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Näyttötutkinnot järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla. Näyttötutkintojen järjestäjä suunnittelee ja toteuttaa näyttötutkintojärjestelyt yhteistyössä työelämässä toimivien alan asiantuntijoiden kanssa henkilökohtaistamisen huomioon ottaen.
Näyttötutkintojen käytännön järjestämisestä on sopimuksen liitteenä näyttötutkintojen järjestäjän laatima näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma jokaisesta tämän sopimuksen kohteena olevasta näyttötutkinnosta. Jos tutkinnon perusteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi järjestämissuunnitelmaan on tarpeellista tehdä muutoksia, näyttötutkintojen järjestäjä toimittaa muutosehdotukset hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle __________kuluessa.
Näyttötutkintojen järjestäjä sitoutuu järjestämään tutkinnot tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti sekä kehittämään toimintaansa näyttö-tutkintojen järjestäjänä.

3 § Tutkintotilaisuuksien järjestelyt (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma)
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n mukaan järjestämissopimuksessa tulee sopia mm. tutkintotilaisuuksien järjestelyistä, joilla tässä sopimuksessa tarkoitetaan näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa. Tässä sovitaan myös, minkä ajan kuluessa muutosehdotukset järjestämissuunnitelmaan pitää toimittaa tutkintotoimikunnalle hyväksyttäviksi ja liitettäviksi tähän sopimukseen.